Sykevyö tai optinen ranteesta mitattava sykemittari ovat molemmat kelvollisia tapoja seurata sykettä treenin aikana, mutta ne toimivat eri periaatteella ja sopivat eri tilanteisiin. Jos harjoittelet paljon intervalleja, kuntosalilla tai talvella pakkasella, valinta kannattaa tehdä tietoisesti eikä pelkän hinnan tai muodin perusteella.
Miten sykevyö ja optinen sykemittari eroavat toisistaan
Sykevyö mittaa sydämen sähköistä toimintaa rintakehän ympäriltä, samalla periaatteella kuin EKG-laite sairaalassa. Signaali on suora ja häiriöille suhteellisen kestävä, minkä vuoksi sykevyötä pidetään edelleen tarkkuuden mittapuuna.
Optinen sykemittari puolestaan on rannekellossa tai ranneke-anturissa oleva valodiodi, joka mittaa ihon alla virtaavan veren tilavuuden muutoksia. Menetelmä on kätevä ja hihnaton, mutta se on herkempi liikkeelle, ihon lämpötilalle ja ranteen kireydelle kuin sähköinen mittaus.
Milloin sykevyö on parempi valinta
Sykevyö kannattaa valita, jos harjoittelu sisältää paljon nopeita syketason muutoksia. Tällaisia ovat esimerkiksi jääkiekon ja salibandyn vaihdot, HIIT-tyyppinen kuntosaliharjoittelu tai juoksun kynnysvedot.
Käytännön esimerkki avaa asian hyvin: harrastaja joka tekee talvella maastohiihdon intervalliharjoituksen pakkasessa, huomaa usein optisen mittarin näyttävän sykkeen jäävän jälkeen todellisesta tasosta juuri nousuissa ja kiihdytyksissä. Kylmä iho ja paksut hanskat heikentävät optista signaalia, kun taas rinnan ympärillä oleva sykevyö toimii lämpötilasta riippumatta.
Myös uinnissa ja vesiurheilussa sykevyö on usein ainoa toimiva vaihtoehto, sillä veden liike ja käsien voimakas käyttö sekoittavat optista mittausta helposti.
Milloin optinen ranteen sykemittari riittää
Kevyemmässä liikunnassa – kävelyssä, peruskuntoisessa lenkkeilyssä tai joogassa – optinen mittari toimii yleensä hyvin, koska syke pysyy tasaisempana eikä käsien liike ole voimakasta. Moni valitsee optisen mittarin myös siksi, ettei halua pukea hihnaa joka treenikerralla; kynnys mittauksen aloittamiseen madaltuu, kun laite on jo ranteessa.
Optisen mittarin etu korostuu myös arjessa: se mittaa lepositä, unta ja palautumista jatkuvasti, mihin sykevyö ei sovellu käytännössä lainkaan.
Tarkkuus eri liikuntalajeissa
Lajilla on suuri merkitys sille, kuinka paljon mittaustapa vaikuttaa lopputulokseen.
Juoksu. Tasaisella vauhdilla optinen mittari toimii kohtuullisesti, mutta nopeissa vauhdinvaihdoksissa ja kylmässä syksyn tai talven keleissä ero sykevyöhön voi olla useita lyöntejä minuutissa.
Kuntosali. Painonnosto ja ranteen taivutukset aiheuttavat optiselle mittarille eniten häiriötä. Kahvakuulaliikkeissä ja punnerruksissa sykevyö antaa luotettavamman tuloksen.
Jääkiekko ja salibandy. Nopeat vaihdot, hanskat ja käsien jatkuva liike tekevät optisesta ranneke-mittauksesta epäluotettavan; sykevyö kannattaa lähes poikkeuksetta.
Hiihto. Sauvatyöntö ja pakkanen häiritsevät optista signaalia, joten kilpahiihtäjät ja aktiiviharrastajat käyttävät edelleen pääosin sykevyötä. Aihetta ja muita valintaperusteita on käsitelty tarkemmin artikkelissa kestävyysurheilu ja sykemittarit.
Yleinen myytti: optinen mittari on nykyään yhtä tarkka kuin sykevyö
Moni olettaa, että uusimman sukupolven älykellot ovat jo saavuttaneet sykevyön tarkkuuden kaikissa tilanteissa. Tämä ei pidä paikkaansa. Tasaisessa, matalatehoisessa liikkeessä ero on usein pieni, mutta heti kun syke muuttuu nopeasti tai käsien liike lisääntyy, optisen mittarin virhemarginaali kasvaa selvästi. Kilpatasolla harjoittelevat ja tarkkaa syketietoa harjoitusalueiden määrittämiseen tarvitsevat käyttävät siksi yhä sykevyötä, vaikka omistaisivat myös älykellon.
Yleisiä virheitä sykemittarin käytössä
Sykevyön kanssa yleisin virhe on liian kuiva tai väärin aseteltu hihna – elektrodit tarvitsevat kosteutta toimiakseen, joten hihna kannattaa kastella ennen treeniä ja asettaa suoraan ihoa vasten, ei vaatteen päälle.
Optisen mittarin kanssa tyypillinen ongelma on liian löysä ranneke. Laite pitää saada tiiviisti kiinni ranteeseen, mieluiten muutama senttimetri ranneluun yläpuolelle, jotta valoanturi pysyy paikallaan liikkeen aikana. Myös tatuoinnit ja tumma ihonväri voivat heikentää optisen anturin signaalia, mikä on hyvä tiedostaa laitetta valittaessa.
Näin valitset itsellesi sopivan sykemittarin
Kannattaa lähteä liikkeelle omasta pääasiallisesta lajista. Jos harjoittelu painottuu intervalleihin, joukkuelajeihin tai talviurheiluun, sykevyö on turvallisempi ja tarkempi valinta. Jos taas liikunta on tasaista kestävyysharjoittelua tai halutaan yksi laite arjen ja unen seurantaan, optinen ranneke riittää useimmiten hyvin.
Moni päätyy myös yhdistelmään: älykello arkikäyttöön ja erillinen sykevyö kytkettynä kelloon tai treenisovellukseen niitä kertoja varten, kun tarkkuus on tärkeää. Ennen ostopäätöstä kannattaa kokeilla laitetta paikan päällä ja kysyä myyjältä, minkä tyyppiseen harjoitteluun se erityisesti sopii – vinkkejä oikean liikkeen löytämiseen on koottu artikkeliin urheilukaupan valinta.
UKK
Kannattaako aloittelijan ostaa sykevyö vai optinen mittari?
Aloittelijalle optinen ranteen sykemittari riittää yleensä hyvin, koska harjoittelu on usein tasaista eikä syketiedon tarvitse olla täysin tarkkaa. Jos harjoittelu alkaa sisältää intervalleja tai joukkuelajeja, sykevyö kannattaa hankkia lisänä.
Miksi optinen sykemittari näyttää väärää lukemaa kylmässä?
Kylmä iho supistaa pintaverisuonia, jolloin optisen anturin on vaikeampi havaita veren tilavuuden muutoksia. Tämä näkyy erityisesti talvijuoksussa, hiihdossa ja pakkasella tehtävässä ulkoliikunnassa.
Voiko sykevyötä ja optista mittaria käyttää samaan aikaan?
Kyllä, ja monet kellot tukevat ulkoisen sykevyön yhdistämistä ranneke-mittauksen sijaan. Tällöin kello näyttää sykevyön dataa, mikä on suositeltavaa aina kun harjoitus vaatii tarkkaa syketietoa.
Yhteenveto
Sykevyö ja optinen sykemittari eivät ole toisiaan poissulkevia vaihtoehtoja, vaan kaksi eri työkalua eri tarpeisiin. Nopeatempoisissa lajeissa, kylmässä ja käsivoittoisessa harjoittelussa sykevyö tuottaa luotettavamman tuloksen, kun taas tasaisessa peruskuntoilussa ja arjen seurannassa optinen ranneke on kätevä ja riittävän tarkka. Oman harjoittelun luonteen tunnistaminen on paras lähtökohta valinnalle, olipa kyse sitten ensimmäisestä sykemittarista tai olemassa olevan varustuksen täydentämisestä.
