Aluskerrastot urheiluun ratkaisevat usein sen, tuntuuko talvilenkki miellyttävältä vai jääkö iho kylmäksi ja nihkeäksi. Kun valitset aluskerrastoa hiihtoon, juoksuun tai talvipyöräilyyn, materiaali vaikuttaa lämpötuntumaan enemmän kuin päällä oleva takki. Vaihtoehtoina ovat merinovilla, synteetti tai näiden sekoite. Tässä oppaassa käydään läpi, miten nämä eroavat toisistaan, mikä sopii mihinkin lajiin ja mihin rahaa kannattaa käyttää.
Mitä aluskerraston pitää oikeasti tehdä
Aluskerraston päätehtävä ei ole lämmittää. Sen tärkein työ on siirtää hiki pois iholta, jotta keho ei menetä lämpöä märän kankaan kautta. Vesi johtaa lämpöä noin 25 kertaa paremmin kuin ilma. Siksi hikinen paita viilentää nopeasti heti, kun vauhti hidastuu.
Lämmön tuottaa liikkuva keho. Välikerros ja kuorivaate pitävät lämmön sisällä. Aluskerrasto on kerrospukeutumisen pohja, eikä edes 400 euron Gore-Tex-takki korjaa tilannetta, jos alin kerros ei toimi. Tämän vuoksi puuvilla ei kuulu talviliikuntaan lainkaan: se imee kosteutta, pitää sen itsessään ja kuivuu hitaasti.
Merinovilla pitää lämpimänä myös kosteana
Merinovilla on hienokuituista villaa. Urheilukerrastoissa kuidun paksuus on yleensä 17-20 mikronia. Kuitu pystyy sitomaan sisäänsä kosteutta noin kolmanneksen painostaan ennen kuin kangas alkaa tuntua märältä. Siksi villa lämmittää vielä silloinkin, kun hikeä on jo kertynyt.
Villan toinen vahvuus on hajunsieto. Merinokerrastoa voi käyttää 3-5 kertaa ennen pesua, kun sen tuulettaa käyttökertojen välillä. Tästä on suurta hyötyä vaelluksella, Lapin hiihtoviikolla ja kaikkialla muualla, missä pyykinpesumahdollisuudet ovat vähissä.
Villan heikkouksia ovat hidas kuivuminen ja kulutuskestävyys. Ohut 150 g/m² merino voi kulua reikäiseksi rinkan lantiovyön kohdalta jo yhden kauden aikana. Paino kertoo käyttötarkoituksen: 150 g/m² sopii aktiiviseen liikkumiseen ja välikausiin, 200 g/m² on yleiskerrasto ja 250 g/m² tai sitä paksumpi kangas on tarkoitettu kovaan pakkaseen ja rauhalliseen liikkumiseen. Paidan hinta liikkuu yleensä 70-130 eurossa. Tunnettuja valmistajia ovat esimerkiksi Ulvang, Devold, Icebreaker ja Smartwool, ja valikoimaa voi verrata merinovillakerrastojen tuotealueella.
Myytti: villa kutittaa. Kutina johtuu karkeista, yli 25 mikronin kuiduista, jotka painavat ihoa. Hieno merino taipuu ihoa vasten eikä pistele. Isoäidin villapaidan perusteella ei kannata päätellä, miltä nykyaikainen urheilukerrasto tuntuu.
Synteettiset kerrastot sopivat runsaaseen hikoiluun
Polyesteri, polypropeeni ja polyamidi imevät kosteutta alle prosentin painostaan. Kangas ei varastoi hikeä vaan siirtää sen eteenpäin ja kuivuu nopeasti. Siksi synteetti toimii parhaiten kovatehoisissa treeneissä, kuten luisteluhiihdon vetotreeneissä, juoksun intervalleissa ja jääkiekon varusteiden alla.
Synteettinen paita maksaa yleensä 25-60 euroa, ja se kestää konepesua sekä hankausta paremmin kuin villa. Esimerkiksi Craftin Active Extreme X ja Core Dry -mallisto ovat suomalaisilla laduilla tuttu näky.
Synteetin heikkous näkyy pysähtyessä. Kun liike loppuu ja kangas on kostea, iho viilenee nopeasti. Toinen heikkous on haju. Polyesteri sitoo hajua aiheuttavia bakteereja, joten paita on pestävä jokaisen käytön jälkeen. Hopea- tai sinkkikäsittelyt auttavat jonkin verran, mutta eivät poista ongelmaa kokonaan.
Sekoitteet: kompromissi vai paras ratkaisu?
Sekoitekankaissa merinoon yhdistetään polyesteriä tai polyamidia, tyypillisesti suhteessa 50/50 tai 70/30. Toinen rakenne on ydinlanka, jossa nailonsäikeen ympärille on kehrätty merinovillaa. Silloin iho koskettaa villaa, mutta lujuus tulee synteettisestä ytimestä.
Sekoite kuivuu nopeammin kuin puhdas villa, haisee vähemmän kuin synteetti ja kestää kulutusta selvästi paremmin kuin ohut merino. Hintataso on noin 50-100 euroa. Useimmille harrastajille, jotka liikkuvat 3-4 kertaa viikossa vaihtelevalla teholla, sekoite on järkevin ensimmäinen kerrasto.
Poikkeuksiakin on. Alle -20 asteen pakkasella ja hitaassa liikkumisessa, kuten pilkillä, lumikenkäillessä tai lasten mäkiretkellä, puhdas ja paksu villa lämmittää paremmin. Kilpailutasolla hiihtäjä taas valitsee usein ohuen synteetin, koska kisan jälkeen paita vaihdetaan heti kuivaan.
Aluskerrastot urheiluun lajeittain
Kokenut valmentaja katsoo ensin treenin tehoa ja vasta sitten lämpötilaa. Sama -10 asteen aamu vaatii eri kerraston kahden tunnin peruskestävyyslenkillä kuin 40 minuutin vetotreenissä.
Esimerkiksi Vuokatissa tai Kuusamossa -15 asteen pakkasessa perinteisellä tyylillä hiihdettävällä pk-lenkillä 200 g/m² merino tai sekoite toimii hyvin, koska taukoja ja alamäkiä on paljon. Jos samana päivänä hiihdetään luistelutyylillä vetoja, paksu villa kastuu läpimäräksi jo ensimmäisen vedon aikana. Silloin ohut synteetti ja kunnollinen tuulenpitävä takki ovat parempi yhdistelmä.
Lajikohtainen nyrkkisääntö:
– Juoksu ja luisteluhiihto: ohut synteetti tai kevyt sekoite
– Perinteinen hiihto ja talvipyöräily: sekoite tai 150-200 g/m² merino
– Jääkiekko ja salibandy: istuva synteetti varusteiden alle
– Vaellus ja retkiluistelu: merino, joka kestää useamman päivän käytön
– Pilkki ja hidas ulkoilu: paksu 250 g/m² villa
Juoksijoille kerrospukeutuminen on oma taitonsa, ja sitä käsitellään tarkemmin artikkelissa juoksuvaatetuksesta eri sääolosuhteisiin.
Yleisimmät virheet kerraston valinnassa
Liian väljä koko. Aluskerraston pitää olla iholla. Jos ihon ja kankaan väliin jää ilmarako, hiki ei siirry kankaaseen vaan tiivistyy iholle. Sovituksessa kannattaa nostaa kädet ylös ja kumartua: helmat eivät saa nousta eivätkä hihat jäädä lyhyiksi.
Liian paksu kerrasto kovaan treeniin. Moni ostaa ensimmäiseksi kerrastokseen 250 g/m² villan, koska ajattelee paksumman lämmittävän paremmin. Kovassa juoksulenkissä tuloksena on kuitenkin hikinen ja painava paita, joka viilentää loppumatkan.
Huuhteluaine ja kuuma pesu. Huuhteluaine tukkii synteettisen kankaan kosteutta siirtävän rakenteen. Villan 60 asteen pesu taas huovuttaa paidan lasten kokoon. Tämä virhe on kallis, kun kerrasto maksaa 100 euroa.
UKK
Voiko merinovillakerrastoa käyttää kesällä?
Voi. Ohut 120-150 g/m² merino tuntuu kesälläkin miellyttävältä, eikä se ala haista monipäiväisellä vaelluksella tai pyöräretkellä. Helteessä juostessa kevyt synteettinen paita kuivuu kuitenkin nopeammin.
Kuinka usein aluskerrasto pitää pestä?
Merinokerraston voi pestä 3-5 käyttökerran välein, kun sitä tuuletetaan välillä. Synteettinen kerrasto kannattaa pestä jokaisen treenin jälkeen, koska haju jää kankaaseen helposti pysyvästi.
Miten merinovillakerrasto pestään?
Pese kerrasto koneen villaohjelmalla 30 asteessa villalle sopivalla pesuaineella ja ilman huuhteluainetta. Kuivaa se tasolla tai kuivaustelineellä, ei kuivausrummussa eikä kuumalla patterilla.
Näin valitset ensimmäisen kerraston
Aloita yhdellä sekoitekerrastolla, jonka paino on noin 150-200 g/m². Sillä pärjää useimmissa lajeissa lokakuusta maaliskuuhun. Kun näet, missä se ei riitä, täydennä joko ohuella synteetillä vetotreeneihin tai paksulla villalla kovimpiin pakkasiin. Kerrasto on vaate, jonka laadun huomaa joka treenissä, joten kerralla pitkään kestävään malliin panostaminen maksaa itsensä takaisin. Eri materiaaleja ja valmistajia voi vertailla aluskerrastojen tuotealueella ennen kauppaan lähtemistä.