Käytetyt urheiluvälineet ovat järkevä tapa päästä alkuun uudessa lajissa tai varustaa nopeasti kasvava lapsi ilman, että jokainen kausi maksaa satoja euroja. Käytettyjä urheiluvälineitä ostaessa ei riitä, että hinta on kohdallaan. Esineen kunto ja turvallisuus pitää tarkistaa ennen maksua. Tästä oppaasta saat lajikohtaiset tarkistuslistat, tiedon siitä mitkä tuotteet kannattaa ostaa käytettynä ja mitkä kannattaa aina ostaa uutena, sekä yleisimmät virheet, jotka tulevat kirpputorilla kalliiksi.
Mitä kannattaa ostaa käytettynä ja mitä ei
Käytetyt välineet voi jakaa karkeasti kolmeen ryhmään. Ensimmäiseen kuuluvat tuotteet, jotka eivät juuri kulu: käsipainot, kahvakuulat, levypainot, joogablokit ja pöytätennispöydät. Valurautainen 16 kilon kahvakuula on sama 20 vuoden päästä. Käytettynä sen saa usein 1-2 € kilolta, kun uutena hinta on 3-5 € kilolta.
Toiseen ryhmään kuuluvat välineet, jotka voi ostaa käytettynä, kunhan ne tarkistaa huolella. Näitä ovat luistimet, hiihtosukset, jääkiekko- ja salibandymailat, lumilaudat sekä kuntopyörät ja crosstrainerit. Kolmas ryhmä on suojavarusteet, joiden turvallisuus perustuu iskua vaimentavaan materiaaliin. Kypärä, hammassuoja ja lumilautailun selkäpanssari kuuluvat siihen. Niiden kohdalla ammattilainen on lähtökohtaisesti varovainen.
Lapsiperheille käytetty kauppa on erityisen järkevää, koska varusteet jäävät pieniksi ennen kuin ne ehtivät kulua. Kun lapsen jalka kasvaa koon vuodessa, käytettyjen luistinten hyöty on suurempi kuin aikuisen kohdalla. Lisää aiheesta löydät artikkelista lasten urheiluvälineistä, jotka vaihtuvat kasvun mukana.
Kypärät ja suojavarusteet – turvallisuus ennen hintaa
Kypärän iskunvaimennus perustuu yleensä EPS-vaahtoon, joka puristuu kasaan kovassa iskussa eikä palaudu ennalleen. Kuori voi näyttää ehjältä, vaikka sisällä oleva vaahto on jo tehnyt tehtävänsä. Tästä syystä yhden kovan kaatumisen kokenut kypärä on käytetty loppuun, vaikka siinä ei näkyisi naarmuakaan.
Jos käytettyä kypärää silti harkitsee, kokenut ostaja katsoo ensin valmistuspäivän tarran kypärän sisältä. Monet valmistajat suosittelevat vaihtoa 3-5 vuoden välein, koska muovit ja liimat vanhenevat UV-valon ja hien vaikutuksesta. Toiseksi kannattaa tarkistaa standardimerkintä: laskettelukypärissä EN 1077 ja pyöräilykypärissä EN 1078. Jääkiekkokypärässä tulee olla CE-merkintä. Lopuksi kypärää kannattaa painella sisältä peukaloilla. Jos vaahdossa tuntuu painaumia tai halkeamia, kypärä ei kelpaa.
Hammassuojaa ei osteta käytettynä koskaan. Jääkiekon olka- ja kyynärsuojat ovat poikkeus: niissä riski on pienempi, ja kunnon näkee rikkinäisistä tarranauhoista, revenneistä saumoista ja kovamuovien halkeamista. Kypärän kohdalla edullisinkin uusi malli, yleensä 50-90 €, on parempi valinta kuin tuntematon käytetty.
Luistimet, sukset ja mailat: käytetyn välineen tarkistus
Jääkiekkoluistimessa tärkein tarkistettava kohta on terän pidike ja sen kiinnitys kenkään. Pidikkeessä ei saa olla halkeamia eikä niittien ympärillä löysyyttä. Kun terää katsoo sivusta, sitä pitäisi olla jäljellä selvästi. Paljon teroitettu terä on matala ja kaareva, ja sen vaihto voi maksaa enemmän kuin luistimet. Kengän sisältä kannattaa tarkistaa nilkan tuki: jos varsi taittuu helposti sormin painettaessa, luistin ei enää tue nilkkaa.
Hiihtosuksissa katsotaan pohjan kunto ja jäykkyys. Syvät naarmut ja reiät ytimeen asti tarkoittavat, ettei suksi luista enää kunnolla. Klassisen suksen jäykkyys pitää sovittaa hiihtäjän painoon. Kokenut myyjä testaa sen paperinpalalla tasaisella lattialla: kun hiihtäjä seisoo yhdellä jalalla, potkualueen alla paperin pitäisi liikkua. Laskettelusuksissa kannattaa ottaa huomioon, että monet huollot eivät säädä enää yli kymmenen vuotta vanhoja siteitä, koska valmistaja ei ole testannut niitä.
Komposiittimailoissa, kuten jääkiekko- ja salibandymailoissa, hiushalkeamat ovat petollisia. Mailan varresta tarkistetaan lavan kiinnityskohta ja varren alaosa. Kun mailaa taivuttaa varovasti, rätisevä ääni kertoo sisäisestä vauriosta. Moni Tampereen tai Oulun alueen seura järjestää syksyisin varustekirppiksiä, joissa välineitä voi tarkistaa rauhassa paikan päällä. Ostoksen jälkeen terien teroitus tai suksien pohjahionta kannattaa usein teettää ammattilaisella. Tästä kerrotaan tarkemmin urheilukauppojen huoltopalveluja käsittelevässä artikkelissa.
Juoksukengät ja myytti käyttämättömästä kengästä
Yleinen uskomus on, että laatikossa vuosia säilynyt käyttämätön kenkä on yhtä hyvä kuin uusi. Näin ei ole. Välipohjan vaahtomateriaalit, etenkin vanhemmat EVA- ja PU-vaahdot, kovettuvat ja haurastuvat ajan myötä. Lisäksi pohjan liimaukset voivat irrota ensimmäisellä pitkällä lenkillä. Yli 5 vuotta vanha juoksukenkä on riski, vaikka sillä ei olisi juostu metriäkään.
Käytetyn juoksukengän kulumisen näkee kääntämällä kengän ympäri ja katsomalla ulkopohjaa. Kun kenkiä asettaa pöydälle kantapäät vastakkain, kallistuminen paljastaa edellisen omistajan askeltavan. Pronaatiosta kulunut kenkä kääntää jalkaa samaan suuntaan myös seuraavalla käyttäjällä. Juoksukenkä kestää tyypillisesti 600-900 kilometriä, ja kevyiden kilpakenkien kesto on usein selvästi lyhyempi.
Kotikuntoilun laitteet ja painot
Kuntopyörät, juoksumatot ja crosstrainerit myydään käytettyinä usein siksi, että ne ovat jääneet vähälle käytölle. Ennen ostoa laitteella kannattaa treenata 5-10 minuuttia paikan päällä. Ammattilainen kuuntelee laakereiden ja hihnan ääniä, kokeilee vastuksen säätöä koko alueelta ja tarkistaa, toimiiko näyttö. Juoksumatossa kannattaa katsoa matto ja sen keskitys. Jos matto valuu sivuun, sen säätäminen on helppoa, mutta kulunut matto maksaa uutena helposti 100-200 €.
Tunturin ja Kettlerin kaltaisille vanhemmille laitteille varaosia voi joutua etsimään pitkään. Painoissa ja telineissä riittää silmämääräinen tarkistus. Hitsaussaumoissa ei saa olla halkeamia, tangon pitää pyöriä tasaisesti ja kiinnikkeiden on pidettävä kunnolla. Jos haluat miettiä, mihin rahat kannattaa ylipäätään käyttää, apua löytyy oppaasta urheiluvälineiden budjetista ja panostuskohteista.
Yleisimmät virheet käytettyjä ostettaessa
Tyypillisin virhe on ostaa koko pelkän numeron perusteella. Luistinten ja monojen koot vaihtelevat valmistajan ja mallin mukaan. Bauerin ja CCM:n samannumeroinen luistin voi istua jalkaan aivan eri tavalla. Sovittaminen ja sopivuuden tarkistaminen omilla urheilusukilla on välttämätöntä.
Toinen virhe on unohtaa korjauskulut. 40 euron sukset maksavat todellisuudessa 80-100 €, jos niille tarvitaan pohjahionta ja siteiden vaihto. Kolmas virhe on ostaa hintansa vuoksi välineet, jotka eivät sovi omaan tasoon. Kilpatason jäykkä hiihtosuksi tai erittäin kova jääkiekkomaila tekee aloittelijan harjoittelusta vaikeampaa, vaikka hinta olisi edullinen.
UKK
Voiko käytetyn kypärän ostaa, jos se näyttää ehjältä?
Ulkonäkö ei kerro iskunvaimennuksen kunnosta. Jos kypärän historiaa ei tunne tai se on yli 5 vuotta vanha, uusi kypärä on turvallisempi valinta.
Mistä tietää, onko käytetyn luistimen terää jäljellä tarpeeksi?
Vertaa terän korkeutta uuden saman mallin terään tai pyydä luistinhuollosta arvio. Jos terä on selvästi matala tai pidikkeessä on halkeamia, luistimia ei kannata ostaa.
Mitä urheiluvälineitä kannattaa ostaa ensisijaisesti käytettynä?
Käsipainot, kahvakuulat, levypainot, telineet sekä lasten nopeasti pieniksi jäävät luistimet ja sukset. Niissä säästö on suurin ja kuntoon liittyvä riski pienin.
Viimeinen tarkistus ennen kaupan tekemistä
Hyvä käytetty kauppa syntyy, kun ostaja tietää etukäteen, mitä hän tarkistaa. Painot ja telineet voi ostaa lähes huoletta. Luistimet, sukset ja mailat kannattaa tutkia huolellisesti ja varata rahaa huoltoon. Kypärät ja hammassuojat kannattaa ostaa uutena. Kun pyydät myyjältä tietoa tuotteen iästä ja käyttöhistoriasta ja kokeilet välinettä aina paikan päällä, vältät suurimman osan pettymyksistä.