Laskettelusuksien valinta taitotason mukaan ratkaisee, nauttiiko rinteessä vai taisteleeko suksia vastaan koko päivän. Väärin valittu suksi tekee aloittelijan käännöksistä raskaita ja jarruttaa kehittyvän laskijan edistymistä. Oikein valittu pari antaa anteeksi virheitä ja palkitsee hyvän tekniikan. Tämä opas on tarkoitettu laskijalle, joka ostaa ensimmäisiä omia suksiaan tai on kasvanut ulos vanhoistaan, ja se kertoo, mitkä ominaisuudet oikeasti vaikuttavat laskemiseen.
Kolme taitotasoa ja mitä ne tarkoittavat suksen kannalta
Valmistajat jakavat sukset yleensä kolmeen tai neljään tasoon, mutta luokittelu on väljä. Siksi oma taso kannattaa arvioida rehellisesti sen perusteella, miten oikeasti laskee.
Aloittelija laskee sinisiä rinteitä aurakäännöksin tai varovaisin rinnakkaiskäännöksin, ja vauhti pysyy maltillisena. Keskitason laskija tekee rinnakkaiskäännöksiä punaisissa rinteissä ja alkaa tuntea, miten kantit tarttuvat lumeen. Edistynyt laskija laskee puhtaita kaarteita kanttien varassa, käy mustissa rinteissä ja pärjää myös kumpareissa tai jäisellä alustalla.
Hyvä myyjä kysyy ensin, missä ja miten asiakas laskee, eikä sitä, montako vuotta tämä on harrastanut. Kymmenen vuotta kerran talvessa Lapissa käynyt laskija on usein samalla tasolla kuin kaksi kautta kotimäessä joka viikko treenannut.
Laskettelusuksien valinta aloittelijalle – pehmeys ennen kaikkea
Aloittelijan suksen tärkein ominaisuus on, että se kääntyy helposti. Sopiva pituus on noin 10-20 cm laskijan pituutta lyhyempi, eli suksen kärki ulottuu leuan ja nenän väliin. 175-senttiselle laskijalle se tarkoittaa yleensä 155-165 cm suksea.
Rakenteen kannattaa olla pehmeä ja kevyt. Kärjessä oleva rocker eli ylöspäin kaartuva kärki helpottaa käännöksen aloittamista ja estää kärkeä kaivautumasta lumeen. Sopiva vyötärön leveys on 68-78 mm, ja kääntösäde (radius) on tyypillisesti 11-14 metriä. Lyhyt säde tarkoittaa, että suksi kaartaa jo pienellä kanttauksella.
Aloittelijoille tarkoitetut sukset myydään lähes aina valmiiksi sidottuina systeemisuksina, joissa siteet on integroitu suksen levyyn. Atomicin, Fischerin, Headin ja Salomonin perustason paketit maksavat sidottuina noin 250-450 €. Kalliimpi suksi ei tässä vaiheessa paranna laskemista, vaan usein päinvastoin vaikeuttaa sitä.
Keskitason laskija tarvitsee pitoa ja vakautta
Kun rinnakkaiskäännökset sujuvat ja vauhti kasvaa, pehmeä aloittelijan suksi alkaa lepattaa ja menettää pitoa. Silloin on aika siirtyä jäykempään suksiin, jossa on puusydän ja usein ohut titanal-metallikerros vakauttamassa.
Pituudeksi sopii noin 5-10 cm omaa pituutta vähemmän, eli kärki ulottuu nenän ja otsan väliin. Pelkästään rinteessä laskevalle sopii 72-82 mm vyötärö. All mountain -tyyppinen 85-95 mm vyötärö toimii, jos laskee myös rinteen reunoilla ja pehmeällä lumella. Kääntösäde on yleensä 13-16 metriä.
Tämän tason sukset maksavat siteineen noin 450-750 €. Monelle laskijalle tämä on se taso, jolla voi laskea vuosia ilman tarvetta vaihtaa.
Edistynyt laskija valitsee lajin ja olosuhteiden mukaan
Edistyneellä tasolla kysymys ei ole enää siitä, miten hyvin laskija osaa, vaan siitä, mitä hän haluaa tehdä. Pujottelusuksi on lyhyt, usein 155-165 cm laskijan pituudesta riippumatta, ja sen säde on noin 12-13 metriä nopeita käännöksiä varten. Suurpujottelusuksessa säde on 17 metriä tai enemmän, ja se on vakaa suurissa nopeuksissa mutta vaatii tilaa ja tekniikkaa.
Rakenne on täyttä sandwich-rakennetta, usein kahdella titanal-kerroksella. Hinnat liikkuvat noin 700-1200 € välillä. Täysi kilpasuksi on harrastajalle harvoin hyvä valinta. Se on suunniteltu laskijalle, joka jaksaa painaa suksea koko käännöksen ajan, ja väsyneenä se rankaisee jokaisesta virheestä.
Freeride-sukset, joiden vyötärö on yli 100 mm, ovat poikkeus. Suomessa niille on käyttöä lähinnä Lapissa, esimerkiksi Pallaksella tai Levin ja Ylläksen rinteiden ulkopuolella, ja silloinkin vain osan kaudesta. Etelä-Suomen kovissa rinteissä leveä suksi on kömpelö.
Suomen rinteet asettavat omat vaatimuksensa
Etelä-Suomen hiihtokeskukset, kuten Talma, Messilä ja Serena, ovat lyhyitä, ja niiden lumi on suurelta osin tykkilunta. Iltaa kohti rinne kovettuu ja muuttuu jäiseksi. Tällaisessa rinteessä kapeampi ja hyvin pitävä suksi on käytännössä parempi kuin leveä all mountain -malli, vaikka laskija olisi taitava.
Rukalla, Levillä ja Ylläksellä rinteet ovat pidempiä ja lumi on pakkasella kuivaa ja pitävää. Siellä vakaampi suksi pääsee oikeuksiinsa. Molemmissa olosuhteissa kantit ratkaisevat: tylsä kantti tekee hyvästäkin suksesta liukkaan. Kanttien teroitus ja pohjan voitelu kerran tai kaksi kauden aikana onnistuu urheilukaupan huoltopalvelussa noin 30-60 eurolla.
Myytti: pidempi suksi kehittää nopeammin
Sitkeä uskomus on, että kannattaa ostaa vähän liian pitkät ja jäykät sukset, joihin voi kasvaa. Todellisuudessa tapahtuu päinvastoin. Liian pitkä ja jäykkä suksi ei käänny, kun laskija ei vielä osaa kantata tai kuormittaa sitä oikein. Laskija alkaa sladittaa eli kääntää suksia sivuluisulla, ja virheellinen tekniikka vahvistuu.
Sopivan lyhyellä ja pehmeällä suksella oikea kaarreliike on mahdollista oppia jo ensimmäisinä kausina. Taitotason nousu kannattaa tehdä suksien vaihdolla, ei ostamalla suksia etukäteen liian vaativina.
Yleisimmät virheet suksia ostaessa
Samat virheet toistuvat kausi toisensa jälkeen:
– Ostetaan suksi oman taitotason yläpuolelta, koska testeissä parhaaksi arvioitu malli on tarkoitettu edistyneille.
– Käytetään koko budjetti suksiin ja ostetaan halvimmat monot. Huonosti istuva mono pilaa parhaankin suksen, joten monoihin kannattaa varata vähintään yhtä paljon rahaa.
– Ostetaan käytetyt sukset, joiden siteet ovat niin vanhat, ettei huolto saa enää säätää niitä. Siteiden ikä ja kunto kannattaa tarkistaa ennen kauppaa, ja siihen löytyy ohjeita käytettyjen urheiluvälineiden tarkistuslistasta.
– Valitaan suksi värin tai merkin perusteella eikä oman laskutyylin mukaan.
Siteiden laukaisuarvon (DIN) säätää aina huoltoteknikko. Arvo määräytyy laskijan painon, pituuden, iän, monon pohjan pituuden ja laskijatyypin perusteella, ja laskijatyypit on numeroitu 1-3. Arvoa ei pidä nostaa itse sillä perusteella, että siteet ovat aukeilleet. Usein syy on tekniikassa tai monojen istuvuudessa.
Testaa ennen kuin ostat
Paras tapa löytää oikeat sukset on kokeilla. Monet keskukset vuokraavat testisuksia 30-50 eurolla päivältä, ja osa kaupoista hyvittää vuokran, jos sukset ostetaan myöhemmin. Kahden eri mallin vertailu samana päivänä samassa rinteessä kertoo enemmän kuin mikään testiraportti.
Kun malli on valittu, kannattaa verrata eri merkkien saman tason vaihtoehtoja laskettelutuotteiden valikoimasta. Edellisen kauden mallit ovat usein 20-40 % halvempia, eikä niiden rakenne yleensä juuri poikkea uusista.
UKK
Kuinka pitkät laskettelusukset aloittelijan kannattaa valita?
Noin 10-20 cm omaa pituutta lyhyemmät, eli kärki ulottuu leuan ja nenän väliin. Kevyt laskija tai alle 60 kiloa painava valitsee haarukan lyhyemmän pään.
Milloin aloittelijan sukset kannattaa vaihtaa keskitason suksiin?
Kun rinnakkaiskäännökset sujuvat punaisissa rinteissä ja suksi alkaa tuntua epävakaalta suuremmissa nopeuksissa. Tavallisesti tämä tapahtuu 2-4 aktiivisen kauden jälkeen.
Kannattaako ostaa naisten malli vai unisex-suksi?
Naisten mallit ovat yleensä kevyempiä ja pehmeämpiä, ja sidonta on joissain malleissa hieman edempänä. Ne sopivat myös kevyille miehille. Ratkaisevaa on laskijan paino ja taitotaso, ei sukupuoli.
Valitse suksi nykyiselle taitotasollesi
Sukset kannattaa valita sen mukaan, miten laskee nyt, ei sen mukaan, miten haluaisi laskea kolmen vuoden päästä. Aloittelijalle sopii lyhyt, pehmeä ja helposti kääntyvä suksi. Keskitason laskija hyötyy puusydämestä ja vakaudesta. Edistyneen laskijan kannattaa valita suksi lajin ja omien rinteiden mukaan. Jos hinnasta pitää tinkiä, säästä mieluummin suksissa kuin monoissa ja varaa rahaa kanttien huoltoon, sillä terävät kantit vaikuttavat laskemiseen eniten.