Lumikengät talviretkeilyyn valitaan kahden asian perusteella: koon ja siteiden. Jos suunnittelet ensimmäistä talvista retkeä Nuuksioon tai viikon vaellusta Kilpisjärven tuntureille, nämä kaksi ratkaisevat, pysytkö hangen päällä ja pysyykö kenkä jalassa koko päivän. Tässä oppaassa käydään läpi, miten oikea koko lasketaan, millaiset siteet sopivat mihinkin maastoon ja mitkä virheet pilaavat retken jo ensimmäisellä kilometrillä.
Lumikenkien koko lasketaan kokonaispainosta
Lumikengän pinta-ala määrää, kuinka hyvin se kantaa. Kokenut retkeilijä ei katso pelkkää omaa painoaan, vaan laskee mukaan rinkan, vaatteet ja varusteet. Päiväretkellä lisää tulee yleensä 5-8 kg, usean päivän talvivaelluksella helposti 15-25 kg.
Suuntaa-antava jako on tällainen: alle 80 kg:n kokonaispainolle riittää noin 20 x 55-60 cm:n kenkä, 80-110 kg:lle sopii noin 23 x 65-75 cm ja sitä raskaammalle kuormalle 25 x 75 cm tai pidempi. Valmistajat ilmoittavat kullekin mallille suositellun kuormarajan, ja siihen kannattaa luottaa enemmän kuin yleisiin taulukoihin.
Esimerkiksi 75-kiloinen retkeilijä, joka lähtee kolmen päivän vaellukselle 18 kg:n rinkan kanssa, kuuluu jo 90 kg:n luokkaan. Päiväretkiin ostettu lyhyt kenkä uppoaa silloin pehmeään hankeen yllättävän syvälle.
Lumen laatu muuttaa laskelman
Suomessa lumiolosuhteet vaihtelevat paljon. Lapin tuntureilla, kuten Pallaksella ja Saariselällä, tammi-maaliskuun pakkaslumi on kuivaa ja pöllyävää. Se kantaa huonosti, joten kenkä saa olla selvästi suositusta isompi. Etelä-Suomen märkä ja raskas lumi kantaa paremmin, ja siellä pienempikin kenkä riittää.
Maasto vaikuttaa yhtä paljon. Tiheässä kuusikossa tai kivikkoisella rinteellä pitkä kenkä takertuu oksiin ja tekee käännöksistä kömpelöitä. Avotunturissa ja järvenselillä pituudesta ei ole haittaa, mutta kantavuudesta on hyötyä joka askeleella.
Myytti: mitä isommat lumikengät, sitä parempi
Isompi kenkä kantaa paremmin, mutta se on myös painavampi, leveämpi ja hankalampi kantaa ylämäessä. Kun kengät ovat liian leveät, askelta on levitettävä luonnottomasti, mikä rasittaa lonkkia ja polvia jo parin tunnin jälkeen.
Monessa tilanteessa paras ratkaisu on sopivan kokoinen kenkä ja erikseen hankittavat jatkopalat. Esimerkiksi MSR:n ja TSL:n malleihin saa takaosaan kiinnitettäviä jatkoja, joilla kantavuutta lisätään vain syvässä lumessa. Kantoliiviin tai rinkan kylkeen mahtuva 15-20 cm:n jatkopala on kevyempi kuin koko päivän jalassa roikkuva ylimitoitettu kenkä.
Siteet ratkaisevat mukavuuden ja hallinnan
Side pitää kengän jalassa ja välittää liikkeen lumikenkään. Huono side löystyy, hiertää tai jäätyy kiinni, eikä sitä huomaa myymälässä. Ongelmat paljastuvat vasta kymmenen kilometrin päästä -15 asteen pakkasessa.
Yleisimmät sidetyypit ovat seuraavat:
– Hihnasiteet: kumi- tai muovihihnat soljilla, edullisia ja sopivat useimpiin jalkineisiin, mutta kiristyvät ja löystyvät pakkasessa.
– Räikkäsiteet: muoviset hammashihnat, jotka kiristetään lumikenkäsiteitä muistuttavalla soljella, nopeat käyttää myös hanskat kädessä.
– BOA-kiristys: vaijeri ja kiertonuppi, tasainen puristus koko jalan yli, kallein mutta helpoin säätää kesken päivän.
– Kantatuki ja varpaan kiinnitys: muovikuppi tai lenkki, joka estää jalkaa liukumasta eteen alamäessä.
Hihnasiteitä löytyy usein 60-120 euron perusmalleista. Räikkä- ja BOA-siteet yleistyvät 150-250 euron harrastajamalleissa, ja yli 250 euron retkimalleissa side on yleensä viimeistelty tarkimmin.
Kantanostin ja piikit mäkimaastoon
Kantanostin on lumikengän kannan alle käännettävä tuki, joka nostaa kantaa jyrkässä ylämäessä. Se vähentää pohkeiden rasitusta merkittävästi, kun noustaan esimerkiksi Ylläksen tai Ruka-Kuusamon reitistöjen jyrkkiä rinteitä. Tasamaalla Etelä-Suomessa sille on harvoin käyttöä.
Pohjan piikit ja reunarauta ovat tärkeämmät kuin moni aloittelija uskoo. Jäiset kevättalven rinteet, joissa yöpakkanen on kovettanut hangen, vaativat kunnollisen pidon. Pelkät muoviset hampaat riittävät pehmeään metsälumeen mutta eivät jäiseen sivurinteeseen.
Lumikengät talviretkeilyyn: valinta askel askeleelta
Ammattilainen aloittaa kysymällä, missä kengillä liikutaan ja kuinka paljon kantamusta on mukana. Laske ensin kokonaispaino rinkkoineen. Valitse sitten koko sen perusteella, millaista lunta alueellasi on, ja pienennä kokoa, jos liikut paljon tiheässä metsässä.
Ota myymälään mukaan ne kengät, joilla aiot retkeillä. Kokeile siteiden kiristämistä paksut hanskat kädessä, koska samaa joutuu tekemään maastossa. Tarkista lopuksi, onko kengässä kantanostin ja millainen pito pohjassa on, jos reitilläsi on jyrkkiä nousuja.
Lumikenkiä löytyy hyvin erilaisia, joten lumikenkävalikoimaa kannattaa verrata ennen kuin ostopäätös lyödään lukkoon.
Yleisimmät virheet lumikenkien valinnassa
Ensimmäinen virhe on koon valitseminen pelkän kehon painon mukaan. Talvirinkka muuttaa laskelman kokonaan, ja liian pieni kenkä tekee jokaisesta askeleesta raskaan.
Toinen virhe on väärä jalkine. Pehmeät lenkkarit painuvat siteen hihnojen alla, ja kylmä tunkeutuu varpaisiin jo tunnissa. Lämmin, vedenpitävä vaelluskenkä tai talvisaapas, jossa on tukeva varsi, toimii paremmin. Huopavuorisaappaat ovat oma lukunsa: niiden leveä kärki ei välttämättä mahdu kapeisiin varvasosiin.
Kolmas virhe on hikoileminen. Lumikenkäily on raskaampaa kuin kävely, ja liian paksu vaatetus kastelee alusvaatteet ensimmäisessä nousussa. Hyvä aluskerrasto villasta tai synteettisestä materiaalista siirtää kosteutta pois iholta, ja päällä on hyvä olla kevyt kerros, jonka voi avata.
Liukulumikengät ja metsäsukset ovat oma vaihtoehtonsa
Suomessa erityisesti erämaaretkeilijät käyttävät lumikenkien ja suksien välimuotoja, kuten lyhyitä liukulumikenkiä ja metsäsuksia. Niillä pääsee liukumaan tasaisella ja nousemaan pohjan karvan avulla. Ne sopivat pitkiin siirtymiin Itä-Lapin vaaramaisemissa, mutta jyrkässä louhikossa ja tiheässä nuoressa metsässä perinteinen lumikenkä on ketterämpi.
Jos retkesi koostuvat enimmäkseen tasaisesta avomaastosta ja jäätyneistä järvistä, liukuva malli voi olla parempi valinta. Jos liikut mäkisessä metsämaastossa, valitse lumikengät.
UKK
Voiko lumikengillä kävellä tavallisilla talvikengillä?
Voi, kunhan kengässä on tukeva varsi ja jäykähkö pohja. Kokeile siteiden kiristämistä ennen ostoa, sillä hyvin pehmeät tai leveäkärkiset saappaat eivät aina istu siteeseen kunnolla.
Kumman koon valitsen, jos olen kahden välissä?
Valitse isompi, jos liikut paljon pehmeässä tunturilumessa tai kannat raskasta rinkkaa. Valitse pienempi, jos retket suuntautuvat tiheään metsään ja kantamus on kevyt. Jatkopalat ovat hyvä kompromissi.
Kuinka paljon hyvät lumikengät talviretkeilyyn maksavat?
Perusmallit maksavat noin 60-120 euroa, harrastajatason mallit 150-250 euroa ja tunturivaellukseen suunnitellut kestävät mallit 250-350 euroa. Kalliimmissa malleissa siteet, kantanostimet ja pidot ovat yleensä parempia.
Viimeinen vinkki ennen ensimmäistä retkeä
Laske kokonaispaino, valitse koko lumen ja maaston mukaan ja varmista, että siteet toimivat hanskat kädessä. Tee ensimmäinen lenkki lähimetsässä 3-5 kilometrin mittaisena ennen pidempää retkeä, jotta siteiden säädöt ja jalkineiden istuvuus tarkentuvat. Pakkaa mukaan myös lämmin välikerros taukoja varten, ja tarkista talvitakin lämpöluokka sen mukaan, kuinka kauan aiot pysähtyä matkan varrella.