
Juoksumatto kotikäyttöön on monelle suomalaiselle juoksijalle tapa pitää kunto yllä, kun marraskuun pimeys, loskakelit ja tammikuun pakkaset tekevät lenkkipoluista vaikeakulkuisia. Kun valitset juoksumattoa kotikäyttöön, kaksi ominaisuutta ratkaisee, kestääkö laite vuosia vai alkaako se reistailla jo ensimmäisenä talvena: moottori ja iskunvaimennus. Tässä artikkelissa käydään läpi, miten moottorin teho kannattaa lukea, millainen vaimennus sopii kävelijälle ja millainen juoksijalle, sekä mitä kerrostaloasujan pitää ottaa huomioon.
Moottorin teho: jatkuva teho ratkaisee, huippuluku ei
Esitteissä lukee usein näyttävästi ”3,5 hv”. Kokenut myyjä katsoo kuitenkin ensin toista lukua: jatkuvaa tehoa, josta käytetään lyhennettä CHP (continuous horsepower). Se kertoo, mitä moottori jaksaa pyörittää tunnista toiseen ylikuumenematta. Huipputeho (peak HP) taas kertoo vain hetkellisen maksimin.
Halvimmissa malleissa ilmoitetaan joskus pelkkä huipputeho. Jos jatkuvaa tehoa ei löydy teknisistä tiedoista lainkaan, sitä voi pitää varoitusmerkkinä.
Suuntaa-antavat rajat kotikäyttöön:
– Kävely ja reipas kävely: 1,5-2,0 CHP
– Hölkkä 3-4 kertaa viikossa: 2,0-2,5 CHP
– Säännöllinen juoksu ja intervallit: 2,5-3,0 CHP
– Yli 90-kiloinen juoksija tai useampi käyttäjä: lisää suositukseen noin 0,5 CHP
– Kilpajuoksijan kovat vedot yli 16 km/h: 3,0 CHP tai enemmän
Kotimatoissa on lähes aina DC-moottori, joka on hiljainen ja käynnistyy pehmeästi. Kuntokeskusten laitteissa käytetty AC-moottori kestää jatkuvaa kuormaa paremmin, mutta se on äänekkäämpi, vaatii usein 16 A:n sulakkeen ja maksaa selvästi enemmän. Kotikäyttäjälle laadukas DC-moottori riittää lähes aina.
Mitä tapahtuu, kun moottori on liian heikko
Tyypillinen tilanne: oululainen 80-kiloinen hölkkääjä ostaa marraskuussa tarjouksesta 1,75 CHP:n maton noin 600 eurolla. Kävelyssä kaikki toimii. Tammikuussa hän aloittaa intervallit, joissa vauhti vaihtelee 8 ja 14 km/h:n välillä. Noin 40 minuutin kohdalla matto alkaa nykiä jokaisella askeleella, ja moottorikotelosta tulee lämmintä ilmaa.
Kyse ei ole viallisesta laitteesta. Moottori jarruttaa jokaisen askeleen kohdalla, kun jalka osuu hihnaan, ja kiihdyttää heti perään. Mitä raskaampi juoksija ja mitä nopeampi vauhti, sitä kovemmin moottori joutuu tekemään töitä. Heikko moottori kuluttaa myös moottorin ohjainkortin ennenaikaisesti, ja juuri ohjainkortti on yleisin kallis korjaus kotimatoissa.
Kun vertailet juoksumattoja, katso moottorin lisäksi suurin nopeus ja kaltevuus. Juoksijalle 16 km/h ja 12-15 %:n sähköinen kaltevuus riittävät hyvin. Polkujuoksijat ja Lapin tunturimaratoneihin valmistautuvat hyötyvät kaltevuudesta eniten.
Iskunvaimennus juoksumatossa: elastomeerit, jouset ja säädettävät ratkaisut
Iskunvaimennus tarkoittaa sitä, miten juoksualusta joustaa askeleen alla. Ratkaisuja on kolme päätyyppiä. Edullisissa malleissa on yleensä muutama kumi- tai elastomeerityyny alustan alla. Keskihintaisissa malleissa on usein useampivyöhykkeinen vaimennus, joka on pehmeämpi takaosassa, jossa kantapää osuu, ja jäykempi edessä, josta ponnistetaan.
Kalleimmissa malleissa vaimennusta voi säätää, tai alustassa on jousiratkaisu. Esimerkiksi Tunturin, Matrixin ja NordicTrackin paremmissa sarjoissa on tällaisia ratkaisuja, mutta toteutus vaihtelee mallista toiseen. Lue siis aina mallikohtaiset tiedot.
Myös juoksualustan koko vaikuttaa tuntumaan. Kävelyyn riittää noin 120 × 40 cm. Juoksuun suositellaan vähintään 140 × 50 cm, ja pitkäaskeliselle, yli 185-senttiselle juoksijalle 150-155 cm. Liian lyhyellä matolla askel lyhenee huomaamatta, ja takajalka voi osua moottorikoteloon tai pudota hihnan takareunalta.
Myytti: mitä pehmeämpi matto, sitä parempi nivelille
Moni olettaa, että mahdollisimman pehmeä alusta suojaa polvia parhaiten. Asia ei ole näin yksinkertainen. Liian pehmeä alusta ”uppoaa” askeleen alla, jolloin nilkan ja pohkeen pitää tehdä enemmän vakautustyötä ja askelrytmi muuttuu. Moni kokee pitkillä lenkeillä, että pohkeet väsyvät tällaisella matolla nopeammin.
Juoksumatto on silti nivelille ystävällisempi kuin jäinen asfaltti tai kova betoni. Paras ratkaisu on kohtuullinen ja tasainen vaimennus, joka tuntuu tukevalta. Muu vaimennus tulee juoksukengistä. Kengät kannattaa valita samoilla periaatteilla kuin ulkojuoksuun, ja juoksukengän valinnasta pronaation ja vaimennuksen kannalta löytyy erillinen opas. Kevyt kilpakenkä matolla ja kovasti vaimennettu kenkä asfaltilla on yksi mahdollinen yhdistelmä, ei sääntö.
Poikkeus koskee kuntoutujia ja selvästi ylipainoisia aloittelijoita. Heille vähän tavallista pehmeämpi alusta voi olla perusteltu, kunhan vauhti pysyy kävely- tai hölkkätasolla.
Kerrostalossa: melu, lattia ja sähkö
Helsingin, Tampereen tai Turun kerrostaloasunnossa varsinainen ongelma ei yleensä ole moottorin ääni. Ongelma on askelääni, joka kulkee rakenteiden kautta alakertaan. Juoksun iskut kuuluvat betonilaatassa selvästi enemmän kuin kävely. Tähän auttavat 10-20 mm paksu kumimatto tai erillinen juoksumaton alusta sekä harjoittelu järjestyssääntöjen sallimina aikoina, yleensä ennen klo 22. Samat asiat pätevät muihinkin laitteisiin, ja kuntopyörän ja soutulaitteen tilantarpeesta ja melutasosta kerrotaan tarkemmin omassa artikkelissaan.
Tarkista myös sähköt. Matto kytketään suoraan seinäpistorasiaan, ei jatkojohtoon. Juoksumatto ottaa käynnistyessä ja kiihdyttäessä virtapiikkejä, ja samassa ryhmässä oleva kahvinkeitin tai sähköpatteri voi laukaista 10 A:n sulakkeen kesken vedon.
Huomioi lisäksi paino. Kunnollinen juoksumatto painaa 80-150 kg. Jos laite pitää kantaa kolmanteen kerrokseen ilman hissiä, kysy toimitus sisään asti jo ostovaiheessa.
Yleisimmät virheet juoksumaton hankinnassa
Ensimmäinen virhe on ostaa matto kävelyn mukaan, vaikka tavoitteena on juosta. Moni ajattelee aloittavansa kävelyllä ja siirtyvänsä juoksuun myöhemmin. Kun kunto kasvaa, 1,5 CHP:n moottori ja 40 cm leveä hihna loppuvat kesken jo puolessa vuodessa.
Toinen virhe on unohtaa huolto. Hihna pitää voidella silikonilla valmistajan ohjeen mukaan, tyypillisesti 3 kuukauden tai noin 150-300 käyttökilometrin välein. Kuiva hihna lisää kitkaa ja kuormittaa moottoria aivan kuin juoksija olisi 10-15 kiloa painavampi. Myös hihnan kireys ja keskitys kannattaa tarkistaa kahdesti vuodessa.
Kolmas virhe on hankkia taittuva malli pelkän tilansäästön takia. Kevyissä taittuvissa matoissa rungon jäykkyys ja vaimennus ovat yleensä heikompia. Jos matto on lattialla joka tapauksessa koko talven, kiinteä runko on vakaampi valinta.
UKK
Mikä on järkevä hinta kotijuoksumatolle?
Kävelyyn riittää 500-900 euron malli. Säännölliseen juoksuun kannattaa varata 1 200-2 500 €, jolloin moottori on yleensä vähintään 2,5 CHP ja juoksualusta riittävän pitkä. Yli 3 000 euron laitteet on tarkoitettu kovaan päivittäiseen käyttöön tai useammalle käyttäjälle.
Kuinka kauan juoksumaton moottori kestää?
Kun moottori on mitoitettu oikein ja hihnaa voidellaan säännöllisesti, laadukas DC-moottori kestää kotikäytössä tyypillisesti 7-10 vuotta. Moottorin takuu on usein selvästi muun laitteen takuuta pidempi, joten sen pituus kertoo jotain valmistajan luottamuksesta omaan tuotteeseensa.
Tarvitseeko juoksumatto oman sulakkeen?
Ei aina, mutta laite kannattaa kytkeä pistorasiaan, jonka ryhmässä ei ole samaan aikaan muita suuritehoisia laitteita. Jatkojohtoja ja haaroitusrasioita ei pidä käyttää.
Näin valitset kestävän maton
Hyvä juoksumatto kotikäyttöön valitaan ensin moottorin jatkuvan tehon ja juoksualustan koon perusteella ja vasta sen jälkeen näytön, ohjelmien tai sovellusyhteyksien perusteella. Juoksijalle vähimmäistaso on noin 2,5 CHP ja 140 × 50 cm:n alusta. Vaimennukseksi riittää tasainen, tukeva joustavuus.
Testaa laitetta myymälässä omilla juoksukengilläsi ja juokse vähintään 5 minuuttia sillä vauhdilla, jota oikeasti käytät. Kysy samalla huollosta, varaosista ja moottorin takuusta. Ne ratkaisevat, palveleeko laite viiden vuoden päästäkin.