Boulderoinnin aloitus herättää usein kysymyksen, mitä varusteita oikeasti tarvitaan ja mitä kannattaa jättää kauppaan. Kiipeilykengät ovat ainoa varuste, joka kannattaa hankkia omaksi heti alussa. Valjaat sen sijaan kuuluvat köysikiipeilyyn, eikä boulderointi vaadi niitä lainkaan. Tämä artikkeli kertoo, miten valitset ensimmäiset kenkäsi ja milloin valjaista tulee ajankohtaisia. Näin vältät 100-200 euron virhehankinnat.
Boulderointi ja köysikiipeily – kaksi eri varustetarvetta
Boulderoinnissa kiivetään matalia, yleensä 3-4,5 metrin reittejä ilman köyttä. Putoaminen pysähtyy paksuun patjaan sisäsalilla tai kannettavaan crashpadiin ulkona. Köysikiipeilyssä seinät ovat 12-18 metriä korkeita, ja silloin tarvitaan valjaat, köysi, varmistuslaite ja kaveri, joka osaa varmistaa.
Ensimmäinen myytti kannattaa siis kumota heti: boulderointiin ei tarvita valjaita. Moni aloittelija ostaa urheilukaupasta ”kiipeilyn aloituspaketin”, jossa on valjaat, karbiini ja varmistuslaite, ja huomaa sitten, että paikallinen sali on pelkkä boulderointisali. Helsingissä, Tampereella, Turussa, Jyväskylässä ja Oulussa on sekä puhtaita boulderointisaleja että köysikiipeilyä tarjoavia keskuksia. Tarkista ensin, kumpaa aiot harrastaa.
Kiipeilykengät aloittelijalle – mitä niiltä vaaditaan
Kiipeilykenkä on kapea, ohutpohjainen ja tarttuva kumipohjainen jalkine, jonka tehtävä on siirtää paino pienille otteille. Lenkkarilla tai treenikengällä seinällä pärjää ensimmäisen kerran, mutta jo toisella käynnillä ero on selvä: lenkkarin paksu ja pehmeä pohja ei tunne otetta, eikä kärki mahdu pieniin koloihin.
Aloittelijan kenkä on suoralestinen eli pohja on lähes tasainen eikä kärki ole alaspäin kaartunut. Tällainen kenkä on mukava pitää jalassa 10-15 minuuttia kerrallaan ja toimii hyvin sisäsalien pystyillä ja loivasti ylikaltevilla seinillä. Aggressiiviset, voimakkaasti alaspäin kaartuvat kengät on tehty jyrkkiin ylikaltevuuksiin ja pieniin otteisiin, ja niiden etu näkyy vasta kun tekniikka on kehittynyt.
Tunnettuja aloittelijamalleja ovat esimerkiksi La Sportiva Tarantulace, Scarpa Origin ja Black Diamond Momentum. Niiden hinnat liikkuvat yleensä 80-120 €:n välillä. Kilpatason kengät maksavat 150-200 €, mutta aloittelijalle niistä ei ole hyötyä – pehmeä ja herkkä kumi kuluu nopeasti, kun jalkatekniikka on vielä haparoivaa.
Kiinnitys, materiaali ja koko
Kiinnitystapoja on kolme. Tarranauha on boulderoinnissa suosituin, koska kengät riisutaan jokaisen reitin välissä. Nauhat antavat tarkimman istuvuuden, mutta niiden sitominen kymmeniä kertoja illassa turhauttaa. Slipperit eli nauhattomat kengät ovat herkkiä ja mukavia, mutta vaativat jalkaa, johon leveä muoto sopii.
Materiaalilla on suuri vaikutus koon valintaan. Nahkakenkä venyy käytössä jopa 0,5-1 kokoa, kun taas synteettinen päällinen venyy vain vähän. Tämä on asia, jonka kokenut myyjä kysyy ensimmäisenä: jos sovitat nahkakenkää, sen kuuluu tuntua aluksi tiukalta, mutta synteettisen kengän pitää olla oikea jo sovituksessa.
Toinen sitkeä myytti on, että kiipeilykenkien täytyy sattua. Ei tarvitse. Aloittelijan kenkä on yleensä 0,5-1 kokoa pienempi kuin katukenkä, varpaat ovat suorina tai vain hieman koukussa, eikä kantapäähän jää ilmatilaa. Jos kenkä pakottaa niin paljon, että sen haluaa riisua jo minuutin päästä, se on liian pieni. Kipu vie keskittymisen tekniikasta, ja moni lopettaa lajin juuri liian tiukkojen kenkien takia.
Kiipeilykenkiä ei kannata ostaa sokkona verkosta ensimmäisellä kerralla, koska valmistajien koot vaihtelevat jopa kokonaisen numeron verran. Lue lisää sovittamisen ja palautusehtojen eroista artikkelista urheilukaupat verkossa vai myymälässä.
Näin sovitat kiipeilykengät oikein
Sovitus onnistuu parhaiten iltapäivällä, kun jalka on hieman turvonnut, kuten se on treenin jälkeenkin. Ammattilainen etenee näin:
1. Sovita kenkä ilman sukkaa tai ohuella sukalla, jos aiot kiivetä niin.
2. Seiso varpailla ja paina isovarvas pieneen kynnykseen tai askelmalle.
3. Tarkista, ettei kantapään kohdalle jää tyhjää tilaa, kun nouset varpaille.
4. Pidä kenkiä jalassa vähintään 5-10 minuuttia ja kävele myymälässä.
5. Vertaa ainakin kahta merkkiä, sillä lesti vaihtelee: osa sopii kapealle, osa leveälle jalalle.
Yleisimmät virheet boulderoinnin alussa
Liian aggressiivinen kenkä. Lajivideot näyttävät huippukiipeilijöitä voimakkaasti kaarevissa kengissä, ja sama malli ostetaan ensimmäiseksi. Lopputulos on kipeät varpaat ja huono tuntuma tasaisille askelmille.
Liian pieni koko. Vanha neuvo ”osta kaksi numeroa pienempi” on peräisin ajalta, jolloin kengät olivat lähes kokonaan nahkaa. Nykyisillä synteettisillä malleilla sama neuvo tuottaa kengät, jotka eivät koskaan veny mukaviksi.
Valjaiden ja köysivarusteiden ostaminen etukäteen. Jos et ole käynyt varmistuskurssia, valjaat jäävät kaappiin. Salit vaativat lähes poikkeuksetta kurssin tai näytön varmistustaidoista ennen köysikiipeilyä.
Milloin valjaat tulevat ajankohtaisiksi
Valjaat tarvitaan, kun siirryt yläköysi- tai liidikiipeilyyn. Silloin varmistuskurssi on ensimmäinen askel, ja kurssin aikana salit yleensä lainaavat valjaat. Kurssi maksaa tyypillisesti 50-100 € ja kestää muutaman tunnin tai kaksi iltaa.
Sisäkiipeilyyn riittävät kevyet, säädettävät yleisvaljaat, kuten Petzl Corax tai Black Diamond Momentum -valjaat, hintaan noin 50-80 €. Tarkista, että valjaissa on CE-merkintä ja EN 12277 -standardi. Säädettävät jalkalenkit ovat Suomessa hyödylliset, jos aiot kiivetä myös ulkona, koska keväällä ja syksyllä valjaat puetaan paksumpien housujen päälle.
Tekstiilivarusteiden käyttöikä on rajallinen. Valmistajat ilmoittavat valjaille yleensä enintään 10 vuoden kokonaisiän valmistuspäivästä, ja säännöllisessä käytössä ne vaihdetaan usein jo 3-5 vuoden välein. Käytettyjä valjaita ei kannata ostaa tuntemattomalta myyjältä, koska niiden historiaa ei voi tarkistaa. Käytettyjen varusteiden arvioinnista kerrotaan tarkemmin artikkelissa käytetyt urheiluvälineet ja turvallisuuden tarkistus. Kiipeilykengät ovat poikkeus: hyväkuntoinen käytetty pari 30-50 eurolla on järkevä valinta, jos kärjen kumi on vielä ehjä.
Muut pienet varusteet ja kustannukset
Kenkien lisäksi aloittelija tarvitsee lähinnä mankkapussin ja magnesiumia, yhteensä noin 15-30 €. Monet salit vuokraavat kenkiä 3-5 eurolla, joten ensimmäiset 2-3 kertaa voi kokeilla ilman omia. Kertamaksu on tyypillisesti 15-20 €, ja kymmenen kerran kortilla tai kuukausijäsenyydellä hinta laskee selvästi.
Ulkoboulderointi on Suomessa mahdollista toukokuusta lokakuuhun, ja graniittikiviä löytyy erityisesti Etelä-Suomesta. Silloin tarvitaan crashpad, joka maksaa 150-300 €. Sen hankinta kannattaa lykätä siihen, kun tiedät lajin jäävän pysyväksi harrastukseksi. Yleiset periaatteet aloitusvarusteista löytyvät artikkelista uuden lajin aloitus ja tarvittavat varusteet.
Kun kenkien kärki kuluu puhki, kenkiä ei tarvitse heittää pois. Pohjanvaihto eli uudelleenpohjaus maksaa noin 40-60 €, ja se kannattaa tehdä ennen kuin reikä ulottuu kengän rantaan asti.
UKK
Tarvitaanko boulderointiin valjaat?
Ei tarvita. Boulderoinnissa kiivetään matalia reittejä ilman köyttä, ja putoamiset pysähtyvät patjaan. Valjaita tarvitaan vasta köysikiipeilyssä.
Kuinka paljon pienemmät kiipeilykengät kuin katukengät kannattaa ostaa?
Aloittelijalle yleensä 0,5-1 kokoa pienemmät. Nahkakenkä saa olla aluksi tiukempi, koska se venyy, mutta synteettisen kengän pitää tuntua sopivalta jo sovituksessa.
Kuinka kauan ensimmäiset kiipeilykengät kestävät?
2-3 kertaa viikossa kiipeilevällä aloittelijalla kärki kuluu tyypillisesti 6-12 kuukaudessa. Pohjanvaihdolla kengät saa käyttöön uudelleen 40-60 eurolla.
Aloita kengistä ja kiipeä ilman kipua
Boulderointi on helppo aloittaa: vuokrakengät muutamaksi kerraksi, sen jälkeen omat suoralestiset 80-120 euron kiipeilykengät, mankkapussi ja magnesium. Valjaat ostetaan vasta varmistuskurssin jälkeen, jos köysikiipeily alkaa kiinnostaa. Hyvä nyrkkisääntö on, että ensimmäisten kenkien pitää tuntua tiukoilta mutta ei kivuliailta – juuri niissä jaksaa kiivetä tarpeeksi monta iltaa, jotta tekniikka ehtii kehittyä.